Rakenteiden ilmavuototutkimuksilla selvitetään, missä kohdin rakennusvaippa vuotaa ilmaa ja kuinka paljon. Tulosten perusteella voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkuutta, lisätä asumismukavuutta, pienentää rakenteiden kosteusvaurioriskiä ja nostaa kiinteistön arvoa.
Tiiveysmittaus on yksi laadunvarmistuksen menetelmä, joka tuottaa lähtötiedon rakennuksen energiatehokkuuden ja rakenteiden kosteusteknisen toimivuuden arviointiin, yksistään se ei riitä osoittamaan kumpaakaan.
Mitattu ilmanvuotoluku on myös lähtötieto taloyhtiön energiakorjauksen suunnitteluun. Jos rakennuksessa on ilmavuotoja, sisäilman kosteus voi kulkeutua rakenteisiin ja tiivistyä sinne aiheuttaen kosteusvaurioita. Lisäksi ilmavuodot lisäävät lämmitystarvetta ja energiankulutusta. Suorita siis rakennuksesi rakenteiden tiiveys- ja ilmavuototutkimukset ajoissa, vaikka jo rakentamisen aikana.
Rakennuksen ilmanpitävyyttä kuvataan ilmanvuotoluvulla qE50, joka kertoo, kuinka paljon ilmaa vuotaa rakennusvaipan läpi tunnissa yhtä vaipan neliömetriä kohden 50 Pascalin paine-erolla. Yksikkönä käytetään m³/(h·m²). Uusille rakennuksille ilmanvuotoluvun vaatimustaso on alle 4,0 m³/(h·m²) nykyisen lainsäädännön mukaisesti. Tästä voidaan poiketa vain erityistapauksissa, esimerkiksi rakenteellisista tai käyttötarkoitukseen liittyvistä syistä. Hyvin suunnitelluissa ja huolellisesti toteutetuissa rakennuksissa ilmanvuotoluku jää selvästi alle vaatimustason – usein tasolle 1,0 m³/(h·m²) tai jopa sen alle. Tämä vaikuttaa suoraan rakennuksesi energian kulutukseen ja käyttökustannuksiin.
Hallitsemattomat ilmavuodot rakenteisiin on estettävä, jotta vältetään kosteus- ja homevaurioriskit. Kylmän ulkoilman pääsy sisätiloihin aiheuttaa taas vedon tunnetta, mutta hyvä ilmanpitävyys parantaa sisäilman laatua ja asumisviihtyvyyttä vähentämällä vetoa ja ehkäisemällä homeiden, epäpuhtauksien ja hajujen kulkeutumisen sisäilmaan.
Rakenteiden ilmavuodot voivat myös aiheuttaa hajuhaittoja. Esimerkiksi kerros- ja rivitaloissa ilmavuodot voivat johtaa siihen, että ruoan- tai tupakanhajut kulkeutuvat asunnosta toiseen. Ainoa tapa tutkia niitä on rakenteiden ilmavuototutkimukset. Tiivis rakentaminen auttaa myös estämään radonin pääsyn sisäilmaan.
Käytännössä tiiveysmittaus tapahtuu meidän toimestamme seuraavasti:
Rakennuksen tiiveysmittaus vaiheittain:
- Rakennuksen valmistelu
- Suljemme ulko-ovet ja ikkunat sekä ilmanvaihtokanavat ja -reitit.
- Sisäovet avataan, jotta ilma pääsee kulkemaan esteettä rakennuksen sisätiloissa.
- Tulo- ja poistoilmakanavat suljetaan, ellei niitä haluta testata osana vaippaa, mikäli teet tämän itse, säästää se kustannuksia mittauksen osalta
- Mittauslaitteiston asennus
- Asennamme oven paikalle tiiviin kehyksen ja siihen puhallinyksikön
- Laitteisto sulkee aukon ilmatiiviisti, mutta mahdollistaa hallitun alipaineen tai ylipaineen luomisen rakennukseen.
- Tiiveysmittaus
- Laite luo rakennukseen 50 Pascalin paine-eron (alipaineen).
- Puhallin mittaa, kuinka paljon ilmaa tarvitaan paine-eron ylläpitämiseen → tämä kertoo vuotavan ilman määrän.
- Tuloksena saadaan ilmanvuotoluku qE50 = m³/(h·m²).
- Vuotokohtien paikallistaminen (tarvittaessa)
- Lisäksi paikallistamme vuotokohdat aina lämpökameralla.
Ilmavuototutkimus energiakorjauksen lähtötietona
Asuinrakennusten energia-avustukset perustuvat laskennalliseen energiatehokkuuden vertailulukuun eli E-lukuun, ja rakennuksen ilmanvuotoluku on yksi E-luvun laskennan lähtötiedoista. Jos ilmanvuotolukua ei ole mitattu, laskennassa käytetään rakennustyypin ja -vuoden mukaista taulukkoarvoa. Tällöin vaipan tiivistäminen ei näy E-luvussa lainkaan, koska laskenta käyttää korjauksen jälkeenkin samaa oletusarvoa. Mitattu ilmanvuotoluku on ainoa tapa saada tiivistystyön vaikutus mukaan laskelmaan. Mittaus kannattaa tehdä ennen hankesuunnittelua, jolloin tulos ohjaa myös sitä, mitkä vuotoreitit on tiivistettävä ennen kuin rakennuksen painesuhteita muutetaan.
Ilmavuototutkimukset merkkiainetutkimuksella
Tiiveysmittauksessa erityisesti ilmavuotojen selvittämisen tukena voidaan käyttää merkkiainetutkimuksia. Näin saadaan varmistettua missä ilmavuodot ovat tarkasti ja tehokkaasti.
Myös tupakanhajun ja muiden epäpuhtauksien leviämistä asuntojen välillä voidaan tutkia merkkiaineilla.
Merkkiainetutkimuksia voidaan käyttää myös tiivistyskorjausten laadunvarmistuksen menetelmänä. Näin tiivistyskorjausten laatu voidaan varmistaa välittömästi ja tarvittavat korjaukset tehdä ennen pintojen viimeistelyä. Tämä parantaa korjausten laatua ja onnistumisen mahdollisuutta huomattavasti.
Usein kysyttyä
Missä vaiheessa tiiveysmittaus kannattaa tehdä?
Lähtötilanteen mittaus kannattaa tehdä ennen hankesuunnittelua, jolloin tulos ohjaa toimenpiteiden valintaa ja laajuutta. Loppumittaus tehdään korjausten jälkeen, jolloin saavutettu ilmanvuotoluku voidaan todentaa. Uudiskohteissa ja peruskorjauksissa mittaus kannattaa tehdä jo rakentamisen aikana, kun vuotokohdat ovat vielä korjattavissa ilman purkutyötä.
Mitä eroa on tiiveysmittauksella ja lämpökuvauksella?
Tiiveysmittaus antaa numeerisen ilmanvuotoluvun koko mitatulle alueelle.
Lämpökuvaus paikantaa yksittäiset vuotokohdat. Menetelmät tehdään yleensä yhdessä: alipaineessa tehty lämpökuvaus näyttää, mistä mitattu vuoto tulee.
Rakenteiden ilmavuototutkimukset – erityyppisten kohteiden tiiveysmittaukset ja ilmavuototutkimukset.
Suoritamme kohteesi tiiveysmittauksen laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sertifioidun ammattilaisen toimesta. Toimimme Helsingissä, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Kuopiossa. Ota meihin yhteyttä ja kysy lisää!
Lisää yhteystietojamme löydät täältä tai jätä yhteydenotto alla olevan lomakkeen kautta.