Rakenteiden tiiveys- ja ilmavuototutkimukset

Tiiveysmittauksella voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkuutta, lisätä asumismukavuutta, suojata rakenteita ja nostaa kiinteistön arvoa. Tiiveysmittaus on tärkeä laadunvarmistusmenetelmä, jolla varmistetaan rakennuksen energiatehokkuus ja rakenteiden kosteustekninen toimivuus. Jos rakennuksessa on ilmavuotoja, sisäilman kosteus kulkeutuu rakenteisiin ja voi tiivistyä sinne aiheuttaen kosteusvaurioita. Lisäksi ilmavuodot lisäävät lämmitystarvetta ja energiankulutusta. Ilmavuotojen estämisellä voidaan vähentää rakennuksen lämmitysenergian kulutusta jopa 50 %. Suorita siis rakennuksesi rakenteiden tiiveys- ja ilmavuototutkimukset ajoissa, vaikka jo rakentamisen aikana.

Hallitsemattomat ilmavuodot rakenteisiin on estettävä, jotta vältetään kosteus- ja homevaurioriskit. Kylmän ulkoilman pääsy sisätiloihin aiheuttaa taas vedon tunnetta, mutta hyvä ilmanpitävyys parantaa sisäilman laatua ja asumisviihtyvyyttä vähentämällä vetoa ja ehkäisemällä homeiden, epäpuhtauksien ja hajujen kulkeutumisen sisäilmaan.

Ilmavuodot voivat myös aiheuttaa hajuhaittoja. Esimerkiksi kerros- ja rivitaloissa ilmavuodot voivat johtaa siihen, että ruoan- tai tupakanhajut kulkeutuvat asunnosta toiseen. Tiivis rakentaminen auttaa myös estämään radonin pääsyn sisäilmaan.

Rakennuksen ilmanpitävyyttä kuvataan ilmanvuotoluvulla qE50, joka kertoo, kuinka paljon ilmaa vuotaa rakennusvaipan läpi tunnissa yhtä vaipan neliömetriä kohden 50 Pascalin paine-erolla. Yksikkönä käytetään m³/(h·m²). Uusille rakennuksille ilmanvuotoluvun vaatimustaso on alle 4,0 m³/(h·m²) nykyisen lainsäädännön mukaisesti. Tästä voidaan poiketa vain erityistapauksissa, esimerkiksi rakenteellisista tai käyttötarkoitukseen liittyvistä syistä. Hyvin suunnitelluissa ja huolellisesti toteutetuissa rakennuksissa ilmanvuotoluku jää selvästi alle vaatimustason – usein tasolle 1,0 m³/(h·m²) tai jopa sen alle. Tämä vaikuttaa suoraan rakennuksesi energian kulutukseen ja käyttökustannuksiin.

Käytännössä tiiveysmittaus tapahtuu meidän toimestamme seuraavasti:

Rakennuksen tiiveysmittaus vaiheittain:

1. Mittauslaitteiston asennus
   • Asennamme oven paikalle tiiviin kehyksen ja siihen puhallinyksikön
   • Laitteisto sulkee aukon ilmatiiviisti, mutta mahdollistaa hallitun alipaineen tai ylipaineen luomisen rakennukseen.
2. Rakennuksen valmistelu
   • Suljemme ulko-ovet ja ikkunat sekä ilmanvaihtokanavat ja -reitit.
   • Sisäovet avataan, jotta ilma pääsee kulkemaan esteettä rakennuksen sisätiloissa.
   • Tulo- ja poistoilmakanavat suljetaan, ellei niitä haluta testata osana vaippaa – mikäli teet tämän itse, säästää se kustannuksia mittauksen osalta
3. Tiiveysmittaus
   • Laite luo rakennukseen 50 Pascalin paine-eron (alipaineen).
   • Puhallin mittaa, kuinka paljon ilmaa tarvitaan paine-eron ylläpitämiseen → tämä kertoo vuotavan ilman määrän.
   • Tuloksena saadaan ilmanvuotoluku qE50 = m³/(h·m²).
4. Vuotokohtien paikallistaminen (tarvittaessa)
   • Lisäksi paikallistamme vuotokohdat aina lämpökameralla.

Ilmavuototutkimukset merkkiainetutkimuksella