Datakeskus – loppusiivouksen kaksi vaihetta, jotka ratkaisevat luovutuksen

Datakeskus-hankkeessa loppusiivouksen merkitys korostuu. Loppusiivous on rakennushankkeen työvaihe, joka on useimmin väärin ymmärretty.

Se ei ole viimeinen pyyhkäisy ennen avainten luovutusta vaan kaksivaiheinen, mitattava prosessi, jonka onnistuminen määrää, päästäänkö toimintakokeisiin ja luovutukseen aikataulussa. Datakeskus-ympäristössä panokset ovat vielä kovemmat: siivouksen läpäisemättä jättäminen ei viivästytä pelkästään muuttoa vaan laitetoimituksia, energisointia ja koko käyttöönottoketjua.

Datakeskuksessa loppusiivouksella on myös eri vastaanottaja kuin toimistossa. Toimitilakohteessa puhtauden kokee ihminen. Konesalissa sen kokee laite, joka imee läpi itsensä valtavia ilmamääriä ja kerää kaiken, mitä ilmassa ja pinnoilla on – ylikuumenemisena, järjestelmävirheinä ja suodatinkuormituksena.

Siivooja on työmaan poikkeus siinä, että hän altistuu kaikille pölyjakeille. Ammattityöntekijä altistuu yleensä yhdelle tunnistetulle pölylle ja osaa suojautua siltä. Siivoojan altistuminen on monilähteistä, ja siksi suojautuminen ja menetelmävalinnat kuuluvat myös siivousurakan perehdytykseen.

Kaksivaiheinen loppusiivous – ja konesalin lisäkierre

Rakennuspölyä ei yritetä poistaa kerralla. Se poistetaan vaiheittain niin, että pölykertymä laskee portaittain ja lopputilanteessa pinnoille jää mahdollisimman vähän rakennuspölyä.

Vaihe 1, toimintakoesiivous. Aloitetaan vasta, kun pölyävät työt on tehty, pinnat ja kiintokalusteet on asennettu, alakattojen rungot ja peltiosat ovat paikallaan ja alueen rajat on osastoitu. Tavoitetaso on enintään 5 % pölykertymä kaikilla arvioitavilla pinnoilla lattioita lukuun ottamatta – mukaan lukien alakaton yläpuoliset pinnat. Kun taso on saavutettu, ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset voidaan poistaa ja toimintakokeet käynnistää.

Vaihe 2, luovutussiivous. Tehdään toimintakoevaiheen jälkeen, kun työt tilassa ovat valmiit. Näkyvillä pinnoilla ja kalusteiden sisäpinnoilla enintään 1 %, lattiapinnoilla enintään 3 %. Alakaton yläpuolisia pintoja ei tässä vaiheessa enää arvioida – ne on hoidettu vaiheessa 1, mikä on yksi syy siihen, ettei ensimmäistä vaihetta kannata oikaista.

Datakeskus-hankkeen suositus poikkeaa tästä. Puhdastilaluokan 8 mukaisissa laitetiloissa on perusteltua saavuttaa luovutustason arvot – 1 % pinnoilla ja 3 % lattioilla – jo ennen toimintakokeita. Ja toisin kuin tavanomaisessa kohteessa, puhdastiloissa toimintakokeet käynnistetään vasta loppusiivouksen jälkeen, ei sen rinnalla. Tämä muuttaa aikataulun logiikkaa merkittävästi, ja se pitää kirjata hankkeen aikatauluun jo tarjousvaiheessa – ei havaita siinä vaiheessa, kun toimintakoeviikko on käsillä.

Edellytykset, joiden pitää olla kunnossa ennen aloitusta

Loppusiivousta ei voi aloittaa vain siksi, että aikataulussa lukee niin. Molemmilla vaiheilla on olosuhde-edellytykset:

• Pölyävät työvaiheet on vaiheessa 1 saatu hallintaan ja vaiheessa 2 tehty kokonaan valmiiksi.
• Sähkö, vesi ja erityisesti valaistus ovat kunnossa työalueella. Puutteellisessa valaistuksessa ei nähdä sitä pölyä, joka mittauksessa löytyy.
• Siivouskoneet on mahdollista kuljettaa rakennuksen eri osiin ja kerroksiin. Konesalihankkeen mittakaavassa tämä on logistinen kysymys, ei itsestäänselvyys.
• Koneiden ja laitteiden huolto on järjestetty.
• Välineille ja koneille on osoitettu varastointitila.

Jos nämä eivät ole kunnossa, siivousurakoitsija tekee työtä, joka joudutaan tekemään toiseen kertaan.

Toimintakoevaihe on se, jossa saavutettu puhtaus menetetään

Datakeskus-hankkeessa rakentaminen jatkuu käytännössä aina jossain päin rakennusta, kun toisaalla ollaan toimintakokeissa. Siksi toimintakoevaiheen työtavat ratkaisevat, säilyykö vaiheessa 1 saavutettu taso:

• Jos alueet eivät ole samassa puhtaustasossa, rakennus osastoidaan pölytiiviisti. Muovikaistale ei ole osastointi eikä estä pölyn leviämistä.
• Siivottu alue merkitään selvästi ja läpikulku estetään. Alueelle on yksi hallittu kulkureitti, jolla käytetään puhtaita välineitä ja vaatteita ja jolla lika pysäytetään tekstiilimatoilla.
• Ovet ja ikkunat pidetään kiinni, ja osastojen läpiviennit ja ovet tiivistetään.
• Pölyävälle työstölle varataan tila toimintakoealueen ulkopuolelta, ja kohdepoistoa käytetään aina. Harjan käyttö on kielletty; sama työ tehdään vähemmän pölyävällä menetelmällä.
• Jokainen urakoitsija vie jätteensä ja ylijäämämateriaalinsa pois päivittäin. Tavara lattialla on este siivoukselle, ei vain esteettinen haitta.
• Saavutettu taso ylläpidetään tarkastussiivouksilla – ei odoteta, että taso valuu alas ja siivotaan uudelleen.
• Jos alueella joudutaan tekemään laajempia korjauksia tai muutoksia, tila osastoidaan, suojataan ja alipaineistetaan.

Menetelmät ja välineet

Loppusiivouksen laatu syntyy oikeasta järjestyksestä ja oikeasta kosteudesta:

• Imurointi ensin, HEPA 13 -tason tai paremmalla suodatuksella varustetulla, ammattikäyttöön tarkoitetulla imurilla tai tarvittaessa H-luokan imurilla. Korkeille pinnoille käytetään varsityökaluja.
• Nihkeä mikrokuituliina on paras yleistyökalu. Kosteusaste valitaan pinnan mukaan: nihkeästä kuivaan. Esimerkiksi laattapintoja ei kannata pestä liian kosteina, koska saumalaasti leviää ja pesukierre jatkuu loputtomiin – usein kuivapyyhintä on parempi.
• Rakennuspölylle mieto hapan pesuaine, muuhun yleispuhdistusaine.
• Toisto kuuluu työhön. Kun pinnoilla on paljon pölyä, yksi kerta ei riitä, eikä sen pitäisikään riittää.
• Lattiat käyttöönottopuhdistetaan materiaalivalmistajan ohjeen mukaan, oikeassa järjestyksessä ja oikeilla aineilla. Tekstiilimatot suojataan ja suojat pidetään paikallaan mahdollisimman pitkään.

Systemaattisuus ratkaisee yksityiskohdissa: pistorasiat, sähkökourut ja niiden kannet, ikkunoiden karmit ja nurkat, patterien taustat ja alustat, listojen kannet, kalusteiden sisäpinnat ja laatikoiden alta. Konesalikohteessa listaan tulevat korokelattian alustat, kaapelihyllyt ja läpiviennit, joita ei löydä ilman että niitä erikseen etsii.

Todentaminen erottaa puhtausluokan P1:n hyvästä rakennustavasta

Mitä sopimusasiakirjoihin pitää kirjata

Datakeskus vaatii runsaasti suunnittelua ja ennakointia. Suurin osa loppusiivouksen ongelmista syntyy siitä, että vaatimus on kirjattu liian ylimalkaisesti. Asiakirjoissa pitää määritellä:

• Mitä rakentamisen puhtausluokka P1 tässä hankkeessa tarkoittaa.
• Loppusiivouksen sisältö ja laatuvaatimukset molemmille vaiheille niin, että siivousurakoitsija pystyy hinnoittelemaan ja toteuttamaan sen. Jos tietoa ei ole, kukaan ei tiedä mitä tehdä eikä mitä tarkastaa.
• Laatuvaatimukset sekä visuaaliselle arvioinnille että pintapölymittauksille.
• Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokka.
• Itselleluovutuksen dokumentointivaatimus.
• Konesalihankkeessa lisäksi puhdastilaluokan 8 vaatimukset ja se, miten ne suhteutuvat P1:een.

Urakoitsija varmistaa oman työnsä laadun, ja konsultti toteaa työn tehdyksi. Molemmat vaiheet arvioidaan erikseen.

Kiire on loppusiivouksen suurin riski

Rakennushankkeiden aikataulut muuttuvat, ja muutokset kohdistuvat suhteettoman usein juuri loppusiivoukseen. Loppusiivous odotetaan tehtäväksi käytännössä yhdessä yössä, koska se on ketjun viimeinen lenkki.

Seuraus on ennakoitava. Jos kohdetta ei ehditä siivota ja tarkastaa ajoissa, käyttäjät muuttavat tiloihin tavaroineen, eikä luovutuspuhtautta voida enää todentaa. Silloin joudutaan tekemään muuttosiivous – työ, joka olisi jäänyt kokonaan tekemättä, jos P1 olisi hoidettu. Tässä on myös kustannusargumentti: P1-rakentaminen ei todellisuudessa maksa juuri enempää, mutta se poistaa käyttöönottosiivouksen tarpeen ja vähentää paikkauskorjauksia.

Konesalihankkeessa aikatauluriskillä on vielä oma lisänsä. Laitetoimitukset eivät jousta, joten myöhästynyt puhtauden todentaminen ei siirrä luovutusta vaan pysäyttää käyttöönoton.

Yleisimmät virheet

• Loppusiivous aloitetaan ennen kuin edellytykset ovat kunnossa, ja työ tehdään kahteen kertaan.
• Vaihe 1 oikaistaan, jolloin alakaton yläpuoliset pinnat jäävät pysyvästi likaisiksi – niitä ei enää vaiheessa 2 arvioida.
• Toimintakoealuetta käytetään läpikulkuun.
• Pintapölymittaus tehdään heti siivouksen jälkeen, jolloin tulos ei vastaa todellisuutta.
• Loppusiivouksen laatuvaatimuksia ei ole kirjattu tarjouspyyntöön, jolloin urakoitsija hinnoittelee eri työn kuin tilaaja odottaa.
• Konesalihankkeessa oletetaan, että P1-luovutuspuhtaus riittää näytöksi puhdastilaluokan 8 täyttymisestä.
• Havaintoja ei viedä eteenpäin. Siivousurakoitsija näkee työmaasta enemmän kuin kukaan muu, ja hänen havaintonsa kannattaa käydä pääurakoitsijan kanssa läpi – puutteiden esiin nostaminen säästää loppusiivouskustannuksia.

Asenne on lopulta se, mikä ratkaisee

Datakeskus ei eroa toimistosta, vain sen käyttäjät eroavat. Lopputulos ratkaisee kuitenkin molemmissa onnistumisen. Loppusiivous ja puhtausluokka P1 vaativat osaamista, mutta ennen kaikkea asennetta jokaiselta työmaalla liikkuvalta. Tiloja pidetään ehjinä ja puhtaina, siivousurakoitsijalle kerrotaan mitkä tilat vaativat vielä tarkastusta, ja jokainen siivoaa jälkensä. Konesalihankkeessa, jossa työmaalla liikkuu tuhansia ihmisiä ja vaihtuvuus on suurta, tämä ei synny itsestään vaan perehdytyksestä ja toistuvasta ohjauksesta.

Tarvitsetko loppusiivoukseen riippumatonta valvontaa?

Sirate Group toimii konesali- ja toimitilahankkeissa puhtaudenhallinnan valvojana ja asiantuntijana: laadimme ja arvioimme puhtaudenhallintasuunnitelmia, valvomme P1-toteutusta työmaalla, teemme pintapölymittaukset ja hyväksyntätarkastukset molempiin loppusiivousvaiheisiin sekä hiukkas-, sisäilma- ja työhygieeniset mittaukset. Autamme myös määrittelemään loppusiivouksen laatuvaatimukset sopimusasiakirjoihin niin, että ne ovat sekä hinnoiteltavissa että todennettavissa.

Lähteet

ISO 14644-1:2015 Cleanrooms and associated controlled environments – Part 1: Classification of air cleanliness by particle concentration.

Rakennustieto: RT 07-11299 Sisäilmastoluokitus 2018. Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset.

Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 (3, 7, 50 ja 70 §).

Valtioneuvoston asetus syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä työssä 113/2024.

Puhtausala ry: Loppusiivous rakennustyömaalla – P1-puhtausluokituksen tavoitteena hyvä sisäilma

Puhtausala ry: Rakentamisen P1-puhtausluokan loppusiivous – tietoisku 28.11.2024

Asikainen, V., Palonen, J. & Pasanen, P.: Rakennuspölyaltistumisen vähentäminen uudisrakentamisessa.