Saneeraus etenee aikataulussa, mutta käytössä olevan rakennuksen puolelta tulee viestiä: pöytäpinnoille kertyy hienoa harmaata pölyä ja käyttäjät kysyvät, onko se vaarallista. Usein kyse on piikkauksesta, hionnasta tai sahauksesta irronneesta rakennuspölystä, ja siinä voi olla kvartsia. Kvartsipöly saneerauksessa on riski sekä työntekijöille että rakennuksen käyttäjille, ja sen hallinta ratkeaa jo hankkeen suunnittelussa.
Kvartsipöly syntyy, kun betonia, laastia, tiiltä tai kiviainesta työstetään. Uudisrakentamisessa se on ensisijaisesti työsuojelukysymys. Saneerauksessa tilanne on toinen, koska pöly voi levitä tiloihin, joissa ihmiset tekevät töitä, opiskelevat tai asuvat, ja tarttua heidän tavaroihinsa.
Tämä artikkeli on kirjoitettu kiinteistönomistajille sekä julkisen sektorin rakennuttajille ja tilaajille, jotka teettävät korjaushankkeita käytössä olevissa rakennuksissa, esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa, virastoissa ja toimitiloissa.
Saneerauksessa kvartsipöly koskee kahta ryhmää
Kvartsipölyä käsitellään yleensä työntekijän altistumisena, ja se on luonteva lähtökohta: pölyä syntyy eniten siellä, missä rakenteita työstetään. Saneerauskohteessa riskin kantaa kuitenkin myös toinen ryhmä, jota hankesuunnittelussa ei aina huomata.
Saneerauksessa kvartsipöly ei ole pelkästään urakoitsijan työsuojeluasia. Se on myös tilaajan vastuulla olevien käyttäjien ja heidän omaisuutensa suojaamista.
Työntekijät
Työntekijät altistuvat kvartsipölylle suoraan työvaiheissa, joissa betonia tai kiviainesta piikataan, porataan, hiotaan tai sahataan. Altistumista hallitaan työmenetelmillä, kohdepoistoilla ja henkilösuojaimilla, ja sitä arvioidaan työhygieenisillä mittauksilla.
Rakennuksen käyttäjät ja irtaimisto
Jos osastointi vuotaa, alipaine ei toimi tai pölyä kulkeutuu kulkureittien, ilmanvaihdon tai läpivientien kautta, rakennuspöly ja kvartsi leviävät käytössä oleviin tiloihin. Käyttäjät hengittävät pölyä, ja se tarttuu kalusteisiin, laitteisiin, papereihin ja tekstiileihin. Jälkikäteen kontaminoituneen irtaimiston puhdistaminen on työlästä ja kallista, ja se heikentää käyttäjien luottamusta koko hankkeeseen.
Miksi kvartsin mittaustulokset vaihtelevat niin paljon?
Tilaaja saattaa hämmentyä, kun samasta kohteesta saadaan hyvin erilaisia tuloksia eri päivinä. Vaihtelu on kvartsimittauksissa tavallista, eikä yksittäinen tulos kerro koko totuutta pölyn hallinnasta.
Työvaihe ja menetelmä
Pölyn määrä riippuu siitä, mitä mittaushetkellä tehdään. Piikkaus ja kuivahionta tuottavat aivan eri pölymäärän kuin kevyet viimeistelytyöt. Myös työstettävän materiaalin kvartsipitoisuus vaihtelee.
Pölynhallinnan toimivuus
Toimiva kohdepoisto ja ehjä osastointi vähentävät pölyä selvästi. Jos laitteistossa on vika tai osastointi on aukaistu, tulos voi muuttua jyrkästi päivästä toiseen.
Mittauksen ajoitus ja paikka
Mittaus kuvaa vain sitä hetkeä ja paikkaa, jossa näyte on otettu. Siksi mittaukset kannattaa suunnitella niin, että ne kattavat pölyävimmät työvaiheet ja kriittisimmät rajapinnat, esimerkiksi osastoinnin ulkopuolen ja käyttäjien tilat.
Yksittäinen hyvä mittaustulos ei todista, että pölynhallinta toimii koko urakan ajan. Luotettavan kuvan antaa vasta suunniteltu mittaussarja.
VNa 1267/2024 unohtuu helposti hankkeen suunnittelussa
Saneerauskohteissa on huomioitava VNa 1267/2024:n vaatimukset. Kokemuksemme mukaan ne jäävät usein huomiotta, varsinkin silloin, kun hanke valmistellaan kiireessä tai kun tilaajan organisaatiossa ei ole omaa rakennuttamisen asiantuntijaa.
Jos vaatimuksia ei oteta huomioon jo hankesuunnittelussa ja urakka-asiakirjoissa, niitä on vaikea lisätä jälkikäteen. Urakoitsija hinnoittelee työn sen perusteella, mitä asiakirjoissa vaaditaan. Jos pölynhallintaa, osastointia ja niiden todentamista ei ole kuvattu, niistä tulee helposti lisätyö tai ne jäävät tekemättä.
Tilaajalle tämä tarkoittaa, että kvartsipölyn hallinta on mietittävä ennen urakan kilpailuttamista, ei vasta silloin, kun käyttäjät ilmoittavat pölystä.
| Riski | Keneen kohdistuu | Miten ehkäistään |
|---|---|---|
| Altistuminen pölyäville työvaiheille | Työntekijät | Työmenetelmät, kohdepoisto, suojaimet, työhygieeniset mittaukset |
| Pölyn leviäminen osastoinnin ulkopuolelle | Käyttäjät | Osastointi, alipaineistus, kulkureittien suunnittelu, seuranta |
| Irtaimiston kontaminoituminen | Käyttäjät ja kiinteistönomistaja | Irtaimiston suojaus tai siirto, puhtaudenhallinta, loppusiivous |
| Vaatimusten puuttuminen urakka-asiakirjoista | Tilaaja | Vaatimukset kirjataan jo hankesuunnitteluvaiheessa |
Raja-arvo suojaa työntekijää, käyttäjä tarvitsee muuta
Kiteisen kvartsin alveolijakeelle on asetettu sitova raja-arvo 0,1 mg/m³. Se on työperäisen altistumisen raja-arvo, ja sen noudattamista arvioidaan työhygieenisillä mittauksilla.
Kiinteistönomistajan ja julkisen tilaajan kannattaa huomata, että raja-arvo ei yksin vastaa kysymykseen, onko käyttäjien tiloissa kaikki kunnossa. Käyttäjän suojaaminen perustuu siihen, että pöly pysyy työmaalla. Se edellyttää toimivaa osastointia, alipaineistusta, hallittuja kulkureittejä ja suunnitelmallista puhtaudenhallintaa. Näiden toimivuus pitää todentaa erikseen, eikä sitä voi päätellä pelkästään työntekijän altistumisesta.
Miten kvartsipölyn hallinta varmistetaan saneeraushankkeessa?
Kvartsipölyn hallinta onnistuu parhaiten, kun se kulkee mukana hankkeen alusta loppuun eikä jää yksittäiseksi mittaukseksi.
Selvitetään, mitä rakenteita puretaan tai työstetään, mitkä tilat pysyvät käytössä ja missä pölyn leviämisen riski on suurin.
Kirjataan pölynhallinnan, osastoinnin ja puhtaudenhallinnan vaatimukset sekä niiden todentaminen, jotta urakoitsijat voivat hinnoitella ne ja tilaaja voi valvoa niitä.
Määritetään, mitä mitataan, missä ja missä työvaiheissa, jotta mittaukset kuvaavat todellista riskiä eivätkä vain satunnaista hetkeä.
Tarkastetaan osastoinnin ja alipaineistuksen toimivuus sekä tehdään työhygieeniset mittaukset pölyävissä työvaiheissa. Poikkeamiin puututaan heti.
Varmistetaan, että tilat ja säilytetty irtaimisto ovat puhtaita ennen kuin käyttäjät palaavat.
Miksi mittaajan kannattaa olla riippumaton urakoitsijasta?
Kun urakoitsija itse mittaa oman työnsä pölynhallintaa, tulosten tulkinnassa on aina eturistiriidan mahdollisuus. Tilaajan kannalta on selkeämpää, että mittaukset ja laadunvarmistus tekee taho, jolla ei ole taloudellista intressiä korjaustöihin.
Riippumaton asiantuntija voi myös kertoa suoraan, jos pölynhallinta ei toimi, ja auttaa tilaajaa vaatimaan korjaavia toimia urakkasopimuksen perusteella. Julkiselle tilaajalle tämä on usein myös keino osoittaa käyttäjille, huoltajille ja henkilöstölle, että asiaan on suhtauduttu vakavasti.
Lähteet
Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009.
Puhtausala ry: Loppusiivous rakennustyömaalla – P1-puhtausluokituksen tavoitteena hyvä sisäilma (haastateltavana Juha Takkunen, Sirate)
Ota yhteyttä
"*" näyttää pakolliset kentät